Normaali versio

Ruoka-ala hakee vahvemmin kasvua viennistä

Ruokatieto, porsaat emakkosikalassa, kuvaaja Minttu Virkku
Kotimarkkina on suomalaisen ruuan tärkein kysynnän lähde. Noin 85 % maamme elintarvike-teollisuuden valmistamista tuotteista kulutetaan kotimaassa. Suomalaisen elintarvikealan tila jatkui toimintavuonna vaikeana ja heikosti kannattavana.

Huono talouskehitys, kasvava työttömyys ja kuluttajien hiipuva ostovoima ovat vähentäneet kysyntää kotimarkkinoilla. Ahdinkoa syventävät koventunut hintakilpailu, kustannusten nousu ja Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto.

Ruuan alkuperä ja siihen sisältyvät arvot ovat ruokapuheen suosituimpia aiheita. 

Kotimaisuuden arvostus ruuassa on ollut nousussa jo useamman vuoden ajan. Tutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö haluaa syödäkseen kotimaista ruokaa. Ruuan alkuperä ja siihen sisältyvät arvot ovatkin nykyisin ruokapuheen suosituimpia aiheita.

Elintarvikkeiden kotimaisen alkuperän kertominen tuo yrityksille mahdollisuuden lisätä tuotteen kiinnostavuutta ja kuluttajien ostohalukkuutta.

Alkuperämerkille tilausta

Ruokatieto Yhdistyksen tehtävänä on edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä vastuullisesta ruuasta ja ruokaketjusta sekä tekemällä tunnetuksi Hyvää Suomesta -merkkiä suomalaisen elintarvikkeen tunnuksena.

Hyvää Suomesta -merkki antaa kuluttajalle keinon tunnistaa helposti ja luotettavasti suomalaisista raaka-aineista ja suomalaisella työllä valmistettu elintarvike.  Tällöin maito, kananmuna, liha, kala ja hunaja sekä kaikki yhden ainesosan tuotteet ovat 100 % suomalaisia.  Usean raaka-aineen tuotteissa yhteenlasketun kotimaisuusasteen tulee olla vähintään 75 %. 

Kuluttajaseurannassa Hyvää Suomesta -merkin tunnettuus oli 100 % - eli merkin tunnistavat näytettäessä kaikki yli 18-vuotiaat.

Käyttämällä pakkauksissaan Hyvää Suomesta -merkkiä yritys saa tuotteilleen laajasti tunnetun ja arvostetun kotimaisuuden tunnuksen. Ruokatiedon v. 2015 Gallup Elintarviketiedolla teettämässä kuluttajaseurannassa Hyvää Suomesta -merkin tunnettuus oli 100 % - eli merkin tunnistavat näytettäessä kaikki yli 18-vuotiaat. Merkin imagoa kysyttäessä kuluttajien mielissä korostuivat ennen kaikkea suomalaisuus, luotettavuus, suomalaisia työllistävä vaikutus ja turvallisuus.

Suurin Hyvää Suomesta -kampanja toteutettiin v. 2015 teemalla Merkki, jolla on merkitystä. Teeman avulla heräteltiin kuluttajia huomaamaan suomalaisen ruokaketjun vastuullisuus ja yhteiskunnallinen merkitys.

Verkkokampanjoihin keskittyvä Hyvää Suomesta -mainonta tuotti yli 2 miljoonaa näyttöä (2014: 1,1 miljoonaa). RuokaaOmastaMaasta-Facebook-sivuilla oli 29 700 tykkääjää, ja päivityksillä tavoitettiin 5 000 – 30 000 silmäparia viikoittain

Kuluttajien arvostusta Hyvää Suomesta -merkkiin osoittaa jälleen uusittu neljäs sija Mainonta ja Markkinointi -lehden Taloustutkimuksella teettämässä Brändien arvostus -tutkimuksessa. Hyvää Suomesta on säilyttänyt asemansa Suomen arvostetuimpien brändien top-10 listalla jo kahdeksan perättäisen vuoden ajan.

Arktinen ruoka viennin kärjeksi

Yritysten kiinnostus Ruokatiedon toimintaa kohtaan jatkoi kasvuaan. Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäviä organisaatioita on vuoden lopussa jo 271 (2014: 257). Jäsenmäärä on lisääntynyt nettomääräisesti 35 yrityksellä viimeisten viiden vuoden aikana.

Food From Finland -elintarvikevientiohjelma aikoo tuplata viennin vuoteen 2020 mennessä.

Entistä vahvemmin suomalainen elintarvikeala hakee kasvua myös viennistä. Food From Finland -elintarvikevientiohjelma aikoo tuplata viennin vuoteen 2020 mennessä. Ruokatieto lähti v. 2015 hakemaan näkökulmaa viennin edistämiseen liittyen Arktinen ruuantuotanto-konseptiin, jonka kaupallistamisesta yritykset odottavat hyötyä erityisesti vientimarkkinoilta.

Uutispalvelu jouduttiin lopettamaan

Menekinedistämistä täydentävänä toimena Ruokatieto jatkoi kohderyhmälähtöistä ruokakasvatusta ja -viestintää, keskeisenä kohteenaan nykyiset ja tulevat kuluttajat sekä ammatikseen ruokatietoa tarvitsevat.

Toimintavuonna käynnistettiin maaseutuviraston Mavin rahoituksella kolme eri hankekokonaisuutta. Näistä laajin Ruokakasvatuksen ja ruokatiedon sisältöpalvelu käsitti kolme alahanketta, jotka suuntautuvat kotitalousopetuksen kehittämiseen alakouluissa, Ruokavisa-ohjelman laajentamiseen yläkouluissa sekä ruokakasvatuksen edistämiseen kouluruokailussa.

Ruokavastuun viestinnän ja sanaston kehittämiseen ei tukea myönnetty. Nämä jäivät toteuttamatta samoin kuin Ruokatiedon uutispalvelu, joka jouduttiin valtiontuen loputtua ajamaan alas alkuvuonna 2015.

Kaksivuotinen hanke Ruokaketjun tulevaisuuden tekijät toteutettiin yhteistyössä alan järjestöjen kanssa.

Toinen kaksivuotinen hanke Ruokaketjun tulevaisuuden tekijät toteutettiin yhteistyössä alan järjestöjen kanssa. Tavoitteena on elintarvikealan imagon kohotus ja ammattien markkinointi Maistuva ammatti -aineiston avulla koulunsa päättäville nuorille. Hankkeessa tiedotettiin, tuotettiin 14 ammattiesittelyvideota ja osallistuttiin useisiin tapahtumiin.

Kolmantena uutena hankkeena oli yrityksille suunnattu Elintarviketietoasetuksen koulutushanke 2015 - 2016. Siihen liittyen järjestettiin seitsemän alueellista koulutustilaisuutta teemalla Elintarviketieto esiin! ja tuotettiin koulutusaineisto videoineen.

Tavoitteena on lisätä toimijoiden tietoisuutta elintarvikkeiden uusista merkintämääräyksistä ja edistää niiden soveltamista yrityksissä. Hankkeen kumppaneina ovat Elintarviketeollisuusliitto ja koulutusten organisoijana Maa- ja kotitalousnaiset sekä asiantuntijana Evira.

Jatkettiin Kuluttajaliiton koordinoimaa Syö Hyvää -hanketta, jossa Ruokatieto välittää yläkouluille Ruokavisan kautta tietoa ravitsemussuosituksista. MTK:n Säätiön avustuksella toteutettiin Ruokavisan maakunnallista markkinointia, tiedotettiin ja tuotettiin oppimateriaaleja.

Aloitettiin Ruokakasvatuksen pedagoginen kehittäminen perusopetuksessa.

Uutena avauksena käynnistyi yhteistyö Opetushallituksen kanssa, joka myönsi Ruokatiedolle avustuksen aineenopettajien täydennyskoulutukseen. Sen turvin aloitettiin kaksivuotinen hanke Ruokakasvatuksen pedagoginen kehittäminen perusopetuksessa.

Ammattikeittiöihin uudella julkaisulla

Lisäksi Ruokatieto edisti suomalaisen raaka-aineen käyttöä ravintoloissa toteuttamalla markkinointiyhteistyötä Makujen Suomi – Taste of Finland -konseptin kautta. Vuonna 2015 juhlittiin konseptin alkujuuren HelsinkiMenun 15-vuotista taivalta. 

Toiminnan jatkon näkymiä selvitettiin ja päädyttiin siihen, Ruokatieto katsoo pioneerityönsä tulleen tehdyksi. Makujen Suomi -konseptille haetaan uutta omistajaa ja Ruokatieto luopuu siitä viimeistään kesällä 2016.

Uutuutena julkaistiin Suomalaisen raaka-aineen opas ammattikeittiöille. Syyskuussa julkaistu verkko-opas sisältää suomalaisten raaka-aineiden tarinoita, kunnianhimoisia ammattilaisten laatimia reseptejä sekä listan Suomessa tuotettavista raaka-aineista ja niistä syntyvistä valloittavista makupareista. Julkaisun yhteistyökumppanina on kymmenkunta yritystä.

Verkossa runsaasti oppimateriaalin käyttäjiä

Ruokatieto.fi-sivuilla oli Google Analyticsin mukaan vuoden 2015 aikana yhteensä 612 976 (2014: 642 862) käyntikertaa ja 470 141 yksittäistä kävijää (2014: 491 367). Kävijämäärän lasku aiheutui etenkin Ruokatiedon uutisten lopettamisesta.

Ruokatieto toteutti verkkoviestintää myös sivulla ruokavisa.fi (15 038 käyntikertaa), raaka-aineopas.fi (1 610 käyntikertaa), makujensuomi.fi (11 678 käyntikertaa) ja maistuvaammatti.fi (9 800 käyntikertaa). Ruokatiedon Facebook-sivut saavuttivat 258 tykkääjää ja Twitterissä oli 1 155 seuraajaa.

Yhdistyksen talouden kannalta vuosi 2015 sujui hyvin. Saamatta jääneitä avustuksia onnistuttiin kompensoimaan yritysyhteistyöllä, hankkimalla uusia rahoituslähteitä ja hillitsemällä kustannuksia.

Nousujohteinen jäsenmäärä luo myönteisiä odotuksia jatkoon.

Elinkeinon kasvava kiinnostus Ruokatiedon toimintaa kohtaan ja nousujohteinen jäsenmäärä luovat myönteisiä odotuksia jatkoon. Toiminnan tulorahoitusta helpottavat vuodelle 2016 jatkuvat useampivuotiset hankkeet. Hankerahoituksen avautuminen Opetushallituksen ja Maaseutuohjelman taholta laajentavat toiminnan rahoituspohjaa.

Vuoden 2017 rahoitusnäkymiä uhkaa kuitenkin vakavasti Mavin hallinnoimien Ruokaketjun kehittämismäärärahojen peruutus koko hallituskaudelta. Myös yhä edelleen jatkuva talouslama, alan markkinahäiriöt ja elinkeinon heikko kannattavuus tuovat uhkakuvia.

Yritysyhteistyön kehittämisessä on haasteita, jotka ratkaisevat muun muassa hyvin vauhtiin päässeen Ruokavisa-ohjelman jatkuvuuden. 

 

Tässä artikkelissa kerrotaan vapaamuotoisesti Ruokatiedon työstä ja tuloksista vuonna 2015. Ruokatieto Yhdistyksen toimintakertomus vuodesta 2015 hyväksytään virallisesti yhdistyksen syyskokouksessa 2016. 

Kuva: Ruokatieto/Minttu Virkki
Suomalaisen saparollisen sian lihan vienti oli yksi arktisen ruuantuotannon kärkihankkeista vuonna 2015.