Ruuan alkuperän merkitystä kirkastetaan

Ruokavisa, Ruokatieto, ravitsemus, ostoslista, kuva Jussi Ulkuniemi
Suomalaisen ruuan arvostus ja mielikuvat kotimaisen ruokaketjun myönteisistä vaikutuksista ovat vahvistuneet viime vuosina. Etenkin vaikutusten työllisyyteen koetaan vahvistuneen, selviää Taloustutkimuksen maa- ja metsätalousministeriölle tekemästä Suomi syö -tutkimuksen osiosta .

Pitkään jatkunut heikko talouskehitys, työttömyys ja ostovoiman väheneminen sekä Venäjän elintarvikkeille asettamat tuontikiellot olivat paljon julkisuudessa viime vuonna ja toivat huomiota kotimaisille valinnoille. Sosiaalinen media piti yllä keskustelua ruuan alkuperästä samalla kun lähiruokatrendi loi myönteisiä mielikuvia.

Yritykset nostivat tuotteissaan ja viestinnässään kotimaisuuden näkyvästi esille. Ruoka-alan järjestöt käynnistivät syyskaudella kampanjoita, joilla konkretisoitiin, kuinka kotimaista suosivilla valinnoilla itse kukin voi antaa panoksensa suomalaisten työllisyyden ja kansantalouden puolesta. Loppuvuonna suomalaisuuden merkitys elintarvikkeiden kilpailuetuna voimistui entisestään.

Yhä useampi kuluttaja kertoo pitävänsä kotimaisuutta hintaakin tärkeämpänä ostokriteerinä.

Yhä useampi kuluttaja kertoo pitävänsä kotimaisuutta hintaakin tärkeämpänä ostokriteerinä. Innolink Researchin Suomalaisen Työn Liitolle toteuttaman tutkimuksen mukaan 70 prosenttia kuluttajista olisi valmis maksamaan vähintään 10 prosenttia enemmän ja joka neljäs jopa 20 prosenttia enemmän suomalaisesta tuotteesta tai palvelusta.

Taloustutkimuksen joulukuussa tekemän kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista valitsee aina tai useimmiten Suomessa valmistetun elintarvikkeen, kun alkuvuodesta vastaava osuus oli 62 prosenttia .

Kiinnostus Ruokatietoon nousussa

Ruokatieto Yhdistyksen näkökulmasta toimintaympäristön murros tuo haasteita, mutta avaa meille myös mahdollisuuksia ja tukee työtämme suomalaisen ruuan arvostuksen ja menekin edistämiseksi. Kiinnostus toimintaamme kohtaan on nousussa, mikä näkyi yhdistyksen jäsenten ja Hyvää Suomesta -merkin käyttäjien määrän lisääntymisenä kuluneena vuonna.

Kuluttajat arvostavat Hyvää Suomesta -merkkiä, josta osoituksena on sijoittuminen neljänneksi Mainonta ja Markki-nointi -lehden Taloustutkimuksella teettämässä Brändien arvostus -tutkimuksessa. Merkillä on ollut vakaa asema Suomen arvostetuimpien brändien top-10 listalla jo viimeiset seitsemän vuotta.

Markkinointistrategian mukaisesti Hyvää Suomesta -viestinnässä painotettiin merkin tunnettuuden lisäämisen sijasta merkin sisällön ymmärtämistä ja merkityksen kasvattamista.

Käytännön toteutuksena oli erittäin hyvin vastaanotettu advertoriaalikampanja Kotiliesi.fi -sivustolla sekä mainoksia ja advertoriaaleja eri teemajulkaisuissa. Lisäksi järjestettiin reseptikilpailu bloggareille, ja osallistuttiin messuille kuluttajia aktivoivien ja oivallusta tuottavien toimintakonseptien kera.

Suomalaisen ruokavalinnan merkitystä avattiin ruoka-alan järjestöjen kanssa toteutetussa Nyt jos koskaan – kampanjassa.

Laajemmin suomalaisen ruokavalinnan merkitystä avattiin ruoka-alan järjestöjen kanssa toteutetussa Nyt jos koskaan – kampanjassa. Radiossa ja Facebookissa näkyneet mainokset ja infograafit saivat erinomaista palautetta. Erillistä omaa kauppakampanjaa ei toteutettu.

Hyvää Suomesta -merkki näkyi Keskon Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa. Se sai paljon julkisuutta myös S-ryhmän uuden, v. 2014 lanseeratun Kotimaista-tuotesarjan myötä. Hyvää Suomesta -merkin näkyvyyttä avittivat lisäksi muut jäsenorganisaatiot omassa markkinoinnissaan ja viestinnässään.

Rekisterijärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Auditoinnit tehtiin jo suoraan rekisteriin, jota koekäytettiin myös jäsenyritysten kanssa. Rakennettiin jäsensivustoa, tallennettiin sinne tuotetietoja ja annettiin jäsenyrityksille käytönopastusta.

Ruokavisa laajeni valtakunnalliseksi

Ruokatieto toteuttaa tukitoimena menekinedistämiselle myös kohderyhmälähtöistä ruoka-kasvatusta ja -viestintää, erityisenä kohteena nykyiset ja tulevat kuluttajat sekä ammatikseen ruokatietoa tarvitsevat.

Ruokavisa on ruuan vastuullisuuteen keskittyvä opetuskokonaisuus. 

Kärkihankkeena oli yläkoulujen ruokakasvatuksen kehittämiseen kohdennettu Ruokavisa-ohjelma, jonka toteutus laajeni seitsemään maakuntaan yhteistyössä MTK:n ja Kotitalousopettajien liiton kanssa. Ruokavisa on ruuan vastuullisuuteen keskittyvä opetuskokonaisuus.  Vastuullisuuden eri ulottuvuuksista Ruokavisan vuoden 2014 teemana oli ravitsemus.

Oppimateriaalia tuotettiin teemoista paikallinen hyvinvointi ja taloudellinen vastuu. Ruokavisan alkuerät käytiin verkkovälitteisesti kouluissa ja loppukilpailu ELMA-messuilla. Sivuilla ruokatieto.fi/ruokakasvatus oli 363 000 kävijää ja osaamiskilpailun sisältävillä ruokavisa.fi -sivuilla lähes 9 000 kävijää.  Ruokavisaan rekisteröityi 80 opettajaa ja sen suoritti 2 140 oppilasta.

Ruokavisan kautta kanavoitiin myös Ruokatiedon osuus Kuluttajaliiton toteuttamaan hankkeeseen Syö Hyvää – Ravitsemussuositukset tutuksi. Hankkeeseen liittyen järjestettiin myös viisi Ruoka-aika! -työpajaa helsinkiläisille koululaisille opettajineen.

Ruokatieto osallistui suomalaisen ruuan asiantuntijana Helsingin kaupungin ruokakulttuuri-strategian ja Teurastamon ruokakeskuksen kehittämiseen. Tähän liittyen koululaisluokille opettajineen järjestettiin 42 Ruuan reitti -kurssia yhteistyössä Helsingin opetusviraston kanssa. Niihin osallistui yli 800 koululaista.

Ruokatieto oli mukana tuottamassa myös paljon julkisuutta saanutta vanhemmille suunnattua Kouluruokapäivää marraskuussa.

Ruokaviestinnän pääkanavana olivat sivusto ruokatieto.fi ja Ruokatiedon uutiset, jotka lähetettiin tilaajille sähköpostitse. Toimintavuonna tuotettiin 80 uutista, ylläpidettiin tapahtumakalenteria, julkaistiin Tietohaarukka -tilastojulkaisu sekä aktivoitiin Tiedä mitä syöt -pikaoppaan teesejä.

Ruokatieto.fi -sivuilla oli vuoden aikana 642 700 kävijää eli keskimäärin 12 400 viikossa.

Ruokatieto.fi -sivuilla oli vuoden aikana 642 700 kävijää eli keskimäärin 12 400 viikossa. Uutissivulla kävi 114 100 vierailijaa, ja Facebook-jaot tuottivat uutisille 4 640 kävijää. Uutiskirjeellä oli vuoden lopussa edelleen 5 080 tilaajaa, vaikka tuotettujen uutisten määrä oli rahoituksen vähenemisestä johtuen vain kolmasosa aiemmasta.

Jäsenmäärä kasvoi 

Suomalaisten raaka-aineiden käytön edistämistä jatkettiin yhteistyössä Makujen Suomi -ravintoloiden kanssa. Ruokatiedon omistaman Makujen Suomi ‐konseptin tarkoituksena on edistää suomalaisen ruuan arvostusta ja menekkiä ravintoloissa sekä tuoda niiden tarjonnassa esille laadukkaita suomalaisia sesongin raaka‐aineita paikallisuutta korostaen. Mukana yhteistyössä oli 43 ravintolaa.

Yhdistyksen talouden kannalta vuosi 2014 onnistui odotettua paremmin. Toimintavuonna toteutetusta jäsenmaksu-uudistuksesta huolimatta jäsenmaksukertymä kyettiin säilyttämään ja myös jäsenmäärän kasvu turvaa myönteistä kehitystä.

Maa- ja metsätalousministeriön hankehaussa oli välivuosi mutta rahoitusta kompensoitiin yritysyhteistyöllä, palveluiden myynnillä ja hillitsemällä kustannuksia. Kuluja vähentyi, kun toiminnanohjausjärjestelmään tarvittavat investoinnit siirtyivät osin tulevalle vuodelle.  Tukipalvelut hankittiin ostopalveluina, ja toimiston asettuminen pysyvään toimitilaan toi ennakoitavuutta kiinteisiin kustannuksiin

Kasvava kiinnostus Ruokatiedon toimintaa kohtaan luo myönteisiä odotuksia vuodelle 2015. Toisaalta jatkuva talouslama ja alan markkinahäiriöt sekä kannattavuusongelmat aiheuttavat uhkakuvia tulevaisuudelle.

Kasvava kiinnostus Ruokatiedon toimintaa kohtaan luo myönteisiä odotuksia vuodelle 2015.

Toiminnan tulorahoitusta vahvistaa maa- ja metsätalousministeriön Ruokatiedolle vuosiksi 2015 -2016 myöntämät projektiavustukset, joiden turvin käynnistetään uusia ruokakasvatuksen ja -viestinnän hankkeita.

Yritysyhteistyön kehittämisessä ja uusien rahoituslähteiden hankinnassa on kuitenkin jatkuvia haasteita, jotka ratkaisevat muun muassa hyvin vauhtiin päässeen Ruokavisa-ohjelman jatkuvuuden.

 

Kuva: Ruokatieto/Jussi Ulkoniemi
Kuva on osa Ruokavisan ravitsemus-osion opetusmateriaalia.