Toimintavuosi 2016

Suomen hallituksen selonteko Ruoka2030 – Suomi ruokaa meille ja maailmalle linjaa maamme ruokapolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Se määrittelee tavoitteeksi suomalaisen ruuan arvostuksen lisäämisen sekä ruuantuotannon kilpailukyvyn, elintarviketeollisuuden kannattavuuden ja vientimahdollisuuksien parantamisen. Visioon sisältyy, että kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.

Hyvää Suomesta -merkin tavoitteeksi asetettiin perustamisvaiheessa 1993 merkitty elintarvike ja tietoinen kuluttaja. Vuonna 1995 lisättiin kolmas tavoite: hyvä laatu. Nämä lähtökohdat ovat viitoittaneet toimintamme suuntaa, ja ne ovat edelleen mitä ajankohtaisimpia. Hyvää Suomesta -merkki tukee ruokapoliittisia tavoitteita suomalaisen ruokaketjun kilpailukyvyn ja menestyksen rakentamisessa sekä tarjoaa tälle työlle ainutlaatuisen, jo olemassa olevan yhteistyöfoorumin.

Arvostettu brändi

94 % kuluttajista tunnisti Hyvää Suomesta -merkin.

Tutkimusten mukaan suomalaisten suuri enemmistö haluaa syödäkseen kotimaista ruokaa. Hyvää Suomesta -merkin avulla yritys saa tuotteilleen laajasti tunnetun ja arvostetun kotimaisuuden tunnuksen. Maa- ja metsätalousministeriön alkuvuonna 2017 Gallup Elintarviketiedolla teettämän kyselyn perusteella 94 % kuluttajista tunnisti Hyvää Suomesta -merkin. Kuluttajista lähes 60 % piti Hyvää Suomesta -merkkiä makaronilaatikossa parempana tapana ilmoittaa ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa kuin että se ilmoitettaisiin ainesosaluettelossa.  Kyselystä selvisi, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteesta 7 – 9 % enemmän, kun käytetty liha on suomalaista.

Strategiasta toimintaan

Ruokatiedon uusitun strategian 2017 - 2019 mukaan tehtävämme on edistää suomalaista ruokakulttuuria ja kotimaisen elintarvikeketjun tunnettuutta ja kilpailuetua. Visiomme on, että kuluttajat ymmärtävät kotimaisen elintarvikeketjun merkityksen hyvinvoinnin takaajana ja suosivat ostopäätöksissään suomalaista ruokaa. Uusi strategiakausi pohjaa Ruokatiedon pitkäjänteiseen työhön, mutta täsmentää strategisia tavoitteita. Hyvää Suomesta -merkin osalta tavoitteena on tulla tunnistetuksi merkittävimpänä suomalaisesta ruuasta kertovana merkkinä.

Kertomusvuonna Hyvää Suomesta -merkin tunnettuutta edistettiin sähköisillä kampanjoilla, sosiaalisessa mediassa, advertoriaaleilla ja mediatiedotteilla. Verkkokampanjoissa noudatettiin mainosmaista viestintätapaa tavoitteena muistuttaa Hyvää Suomesta -merkistä laajoille kohderyhmille. Advertoriaalit, RuokaGuru-visa ja tausta-artikkelit liha-, vilja-, maito- ja öljykasvialoista toivat lukijoilleen laajempaa tietoa suomalaisen ruuantuotannon myönteisistä puolista. Näiden ja muun taustoittavan viestinnän tavoitteena oli paitsi Hyvää Suomesta -merkin näkyminen, myös nostaa esiin merkin arvopohjaa ja asiantuntijuutta.

Verkkokampanjoihin keskittyvä Hyvää Suomesta -mainonta tuotti noin 3 miljoonaa näyttöä (2015:
2 miljoonaa). RuokaaOmastaMaasta-Facebook-sivuilla oli 29 900 tykkääjää, ja päivityksillä tavoitettiin 5 000 - 30 000 silmäparia viikoittain. Hyvää Suomesta -Ruokaguru-peli kerrytti reilut 70 000 pelikertaa.

Hyvää Suomesta -merkki saavutti kuudennen sijan Brändien arvostus -tutkimuksessa!

Kuluttajat arvostavat Hyvää Suomesta -merkin korkealle, mitä ilmentää saavutettu kuudes sija Mainonta ja Markkinointi -lehden Taloustutkimuksella teettämässä Brändien arvostus -tutkimuksessa. Hyvää Suomesta on pitänyt pintansa Suomen arvostetuimpien brändien Top 10 -listalla jo yhdeksän perättäisen vuoden ajan. Hyvää Suomesta säilytti myös asemansa Suomen arvostetuimpana alkuperämerkkinä

Elinkeinon kiinnostus Ruokatiedon toimintaa kohtaan jatkui vireänä. Jäsenmäärä ei tänä vuonna kasvanut mutta jatkojalostusta harjoittavien maatilojen mukaan tulo nosti Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävien organisaatioiden määräksi 277 (2015: 271). Merkkiä käyttävien tuotteiden määrä ylitti ensi kerran 9 000. Huomion arvoista on isojen leipomoiden lisääntynyt Hyvää Suomesta -merkin käyttö.

Ruokatieto kehittää vientiyritysten käyttöön Arktinen ruuantuotanto -viestintäkonseptia.

Suomalainen elintarvikeala hakee entistä määrätietoisemmin kasvua viennistä. Ruokatieto kehittää vientiyritysten käyttöön Arktinen ruuantuotanto -viestintäkonseptia. Toteutus tapahtuu erillisrahoitteisena hankkeena yhdessä Luken kanssa vuosina 2016-2018. Arktisen konseptin testaamiseksi Ruokatieto valmistelee yritysten ja Food from Finland -ohjelman kanssa vientipilottia Kiinaan kesälle 2017. Vientimarkkinoinnin tarpeisiin tuotettiin myös englannin- ja kiinankielistä aineistoa, jotka ovat ladattavissa Arctic Food from Finland sivuilta. Lisäksi haettiin EU-menekinedistämistukea maidon ja sianlihan menekinedistämiseen Kiinaan, mutta rahoitusta ei saatu, ja hanke jäi toteuttamatta.

Ruokakasvatusta ja -viestintää

Ruokavisa-osaamiskilpailun teemana oli ympäristö ja eläinten hyvinvointi.

Suomalaisen ruuan arvostusta ja menekinedistämistä tukevana toimena Ruokatieto jatkoi kohde-ryhmälähtöistä ruokakasvatusta ja -viestintää, keskeisenä kohteenaan nuoret, tulevaisuuden kuluttajat ja ammatikseen ruokatietoa tarvitsevat. Laajimpana kokonaisuutena oli tänäkin vuonna yläkoulujen ruokakasvatukseen tuotettu Ruokavisa, joka keskittyy ruokaketjun vastuullisuuteen ja vastuulliseen kuluttamiseen. Ruokavisa-osaamiskilpailun teemana oli ympäristö ja eläinten hyvinvointi.

Toimintavuonna vietiin loppuun useita ruokakasvatukseen liittyviä julkisrahoitteisia hankkeita. Ruokavisaan tuotettiin ravitsemusaiheista oppimateriaalia liittyen Kuluttajaliiton koordinoimaan
Syö Hyvää – ruokasuositukset tutuksi 2014 - 2016 -hankkeeseen. Materiaalia jalkautettiin koululaisten työpajoissa, opettajien täydennyskoulutuksessa ja miniseminaareissa vanhemmille.

Alakouluille tuotettiin Ruuan reitti -opetuskokonaisuus, joka sisälsi aineistopaketit teemoista kasvikset, vilja, maito, liha, kananmuna ja kala. Kouluruokailun roolia ruokakasvatuksessa kehitettiin luomalla Kouluruoka-agentti -koulutuskonsepti, jonka avulla lisättiin oppilaiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia kouluruokailun kehittämiseen. Elintarvikealan kiinnostavuutta työurana edistettiin Maistuva ammatti -aineiston avulla. Opettajien täydennyskoulutukseen tuotettiin opetushallituksen tuella ruuan vastuullisuutta käsittelevä Kestävä ruoka -opetuskokonaisuus.

Yrityksille suunnattu Elintarviketietoasetuksen koulutushanke 2015 - 2016 vietiin loppuun järjestämällä viisi alueellista Elintarviketieto esiin! -koulutustilaisuutta. Tavoitteena oli lisätä toimijoiden tietoisuutta elintarvikkeiden uusista merkintämääräyksistä ja edistää niiden soveltamista yrityksissä.

Ruokatieto.fi -verkkosivuilla oli Google Analyticsin mukaan vuoden 2016 aikana yhteensä 721 779 käyntiä (2015: 612 976). Suosituimpia olivat ruokakasvatukseen ja ruuan reittiin liittyvät sivut. Lisäksi Ruokatieto toteutti verkkoviestintää sivulla ruokavisa.fi (16 800 käyntiä), maistuvaammatti.fi (16 700 käyntiä), raaka-aineopas.fi (1 900 käyntiä) ja arcticfoodfromfinland.fi (3 400 käyntiä). Ruokatiedon Facebook-sivuilla oli 541 tykkääjää, Twitterissä 1 155 seuraajaa sekä YouTube-videoilla 12 700 katselukertaa. Ruokatiedon tapahtumakoosteella oli 4 250 tilaajaa, mutta palvelu suljettiin resurssisyistä vuoden 2016 päättyessä.

Rahoitusnäkymät

Yhdistyksen talouden näkökulmasta vuosi 2016 sujui odotetusti. Jäsenmaksukertymä kyettiin säilyttämään ja monista tulolähteistä koostunut hankesalkku turvasi tulorahoitusta. Valtaosa hankkeista päättyi, jonka vuoksi henkilöstön määrää oli vuodenvaihteessa sopeutettava.

Vuoden 2017 osalta rahoitusnäkymät ovat aiempaa selvästi heikommat, jonka vuoksi varaudutaan tiukkaan budjettiin ja talouskuriin. Useavuotiset hankerahoitukset on viety loppuun lukuun ottamatta Mavin rahoittamaa pienen budjetin arktisuushanketta. Merkittävinä rahoituslähteinä toimineet Mavin hallinnoimat Ruokaketjun kehittämisavustukset on peruutettu koko hallituskaudelta. Toiminnan rahoituspohjaa pyritään vahvistamaan hakemalla rahoitusta muista lähteistä ja rakentamalla yritysyhteistyötä.