Normaali versio

Toimintavuosi 2017

Ruokatieto Yhdistyksen missiona on edistää suomalaista ruokakulttuuria ja kotimaisen elintarvikeketjun tunnettuutta ja kilpailuetua. Visiomme mukaan kuluttajat ymmärtävät kotimaisen elintarvikeketjun merkityksen hyvinvoinnin takaajana ja suosivat ostoissaan suomalaista ruokaa. Strateginen tavoitteemme on, että Hyvää Suomesta -merkki on merkittävin kotimaisesta elintarvikkeesta kertova tunnus.

Itsenäisyyden juhlavuodesta nostetta suomalaiselle ruokakulttuurille

Suomen 100-vuotisjuhlan ansiosta suomalainen ruokakulttuuri sai toimintavuonna paljon julkisuutta. Kotimainen ruoka pääsi esiin mediassa ja kunniapaikalle tarjoiluissa. Lukuisat yritykset markkinoivat tuotteitaan juhlavuoden teemalla. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan kytketty Syödään yhdessä -hanke kokosi ELO-säätiön toimesta yhteen yli 200 yhteisöä. Vuoden alussa toteutettu kansallisruokaäänestys nosti keskusteluun suomalaisten ruokaidentiteetin. Valituksi tuli ruisleipä, joka vahvisti asemansa suomalaisen ruuan ikonina. Järjestettiin satoja ruokatapahtumia ja suunniteltiin myös kansallinen juhlamenu, jolla suurlähetystöt veivät suomalaisen ruokakulttuurin sanomaa maailmalle.

Ruoka pyörittää kansantalouden rattaita

Ruokaketjun merkitystä kansantaloudelle valotti Luken toteuttama tutkimus, jonka mukaan ala työllistää merkittävän osan suomalaisista, noin 340 000 henkeä, 13 % kaikista työllisistä. Ruoka-ala tuottaa 9 % kansantalouden arvonlisäyksestä, 10 % veroista ja 5 % investoinneista. Alan tärkeyttä lisää mm. kytkentä huoltovarmuuteen ja aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Ruokasektorin merkitys jää usein tunnistamatta ja isojen vientialojen varjoon, vaikka sen osuus kansantalouden tuotoksesta on suurempi kuin esim. metsäja kemianteollisuuden. Ruokaketjun toiminnan ja sen merkityksen avaaminen kuluttajille kuuluu työmme keskeisiin haasteisiin.

Kotimaisuus kuluttajien suosiossa

Eri lähteiden perusteella kotimaisen ruuan suosio on ollut kasvussa jo kymmenkunta vuotta. Kuluttajista 79 % kertoo suosivansa kotimaista ruokaa, ilmenee Sitran tutkimuksesta keväältä 2017. Loppuvuonna 93 % kuluttajista ilmoitti lisänneensä kotimaisen ruuan syöntiä viimeisen vuoden aikana . Suomalaisten elintarvikkeiden valintaperusteista kärkeen nousivat hyvä maku ja tuoreus sekä kotimaiset raaka-aineet, minkä 85 % kuluttajista koki erittäin tai melko tärkeäksi.

Ruuan alkuperätiedon lähteeksi 70 % kuluttajista ilmoitti pakkausmerkinnät, 54 % lehdet, 54 % vähittäiskaupat, 52 % television, 50 % internetin yleisesti ja 23 % valmistajien internetisvut.

Suomalaisuudesta lisäarvoa liiketoimintaan

Kuluttajien kiinnostus ruuan suomalaiseen alkuperään heijastuu alan liiketoimintaan. Kauppa korostaa entistä vahvemmin kotimaisuutta valikoimissaan, omissa tuotemerkeissään ja markkinoinnissaan. Toisaalta jakelun monikanavaistuminen, kuten ruokapiirit, avaa uusia mahdollisuuksia kotimaiselle tarjoomalle hyödyttäen etenkin pieniä ja paikallisia yrityksiä.

Selvää kotimaisen elintarvikkeen kysynnän vahvistumista näkyy myös ruokapalvelusektorilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan ruokapalveluissa raaka-aineiden suomalaisuutta pidetään nyt entistä tärkeämpänä tavarantoimittajan kriteerinä ja kotimaisista raaka-aineista valmistetun ruuan kysynnälle povataan edelleen vahvaa kasvua. Julkiset ruokapalvelut hankkivat vuosittain elintarvikkeita noin 350 miljoonalla eurolla. Suomalaisella ruualla on mahdollisuus saada tästä kasvavasta markkinasta entistä suurempi osuus.

Elintarvikeketjun kilpailukykyä koskevassa tutkimuksessa verrattiin Suomen tilannetta kilpailijamaihin: Ruotsi, Tanska, ja Saksa. Tutkijan mukaan kotimaisuuden brändi on vertailumaista vahvin Suomessa, jossa Hyvää Suomesta -merkillä on pitkä historia, arvostus ja laaja tunnettuus.

Hyvää Suomesta -merkki kotimaisen alkuperän takeena

Hyvää Suomesta -merkki Suomen arvostetuimpien brändien TOP10 joukossa jo 10 vuotta!

Hyvää Suomesta -merkin avulla yritys saa tuotteilleen laajasti tunnetun, maamme arvostetuimman kotimaisuuden tunnuksen, joka takaa sekä raaka-aineen että valmistuksen kotimaisuuden. Merkki on jo kymmenen vuotta peräjälkeen kuulunut maamme arvostetuimpien brändien TOP10-joukkoon.

Gallup Elintarviketieto teki v. 2017 alussa tutkimuksen kuluttajien näkemyksistä alkuperämerkinnöistä. Kuluttajista 94 % tunnisti Hyvää Suomesta -merkin ja lähes 60 % piti sitä parempana tapana ilmoittaa ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa kuin tuoteselosteessa merkinnällä Suomi. Hyvää Suomesta - merkki hyväksyttiinkin osaksi lainsäädäntöä, sillä se nousi alkuperämerkintäasetuksessa (218/2017) lihan ja lihavalmisteiden sekä maitovalmisteiden lakisääteisiä merkintöjä korvaavaksi vaihtoehdoksi.

Hyvää Suomesta -viestintä

Hyvää Suomesta -viestintä painottui toimintavuonna sähköisiin kanaviin: bannereita ja advertoriaaleja verkkojulkaisuissa, sosiaalista mediaa ja mediatiedotteita. Suurin mediapanostus sijoittui Suomen itsenäisyyspäivän ja Suomi 100 juhlavuoden loppuun, itsenäisyyspäivään ajoitettu Syödään yhdessä suomalaista -kampanjaan. Viestinnän tehostamiseksi kokeiltiin myös uusia työkaluja yhteistyössä yritysten kanssa. Vuoden 2017 mediakampanjoilla tuotettiin noin 8, 55 milj. (2016: 3 milj.) näyttöä.

Ruokakasvatus ja -viestintä

Ruokavisan 2017 teemana ravitsemus

Nuoriin ikäryhmiin - tuleville kuluttajille ja alan ammattilaisille - tarjottiin Ruokatiedon kehittämiä ruokakasvatuksen palveluja. Toteutettiin yläkouluille valtakunnallinen Ruokavisa-osaamiskilpailu ja ylläpidettiin digitaalisia oppimateriaaleja sivuilla ruokatieto.fi. Keväällä järjestettiin Ruokavisa ravitsemusteemasta. Mukaan saatiin yli 3 600 koululaista, ja voiton vei Veikkolan koulu Kirkkonummelta. Syyskaudella käynnistettiin lukuvuoden 2017 - 2018 osaamiskilpailu. Siihen liittyvä suomalainen ruokakulttuuri -oppimateriaali hyväksyttiin osaksi virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Ruokatieto.fi - verkkosivuilla oli toimintavuonna 686 000 käyttäjää (2016: 721 800). Valtaosa näistä kävi ruokakasvatuksen oppimateriaalien osiossa, jossa vieraili 15 000 -20 000 kävijää viikossa.

Jatkettiin arktiseen ruuantuotantoon pohjaavan viestintäkonseptin markkinointia pk-elintarvikeyrityksille. Järjestettiin työpajoja ja kaksi seminaaria sekä tuotettiin viestintämatriisi kala-alalle. Toteutus tapahtui osana Maaseuturahaston rahoittamaa hanketta Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä (ARVI) 2016 – 2018, jossa yhteistyökumppaneina ovat Luke ja Reilua.fi. Ruokatieto koordinoi viestintää ja ylläpiti sivustoa arcticfoodfromfinland.fi.

Talous ja hallinto

Talouden kannalta toimintavuosi sujui odotettua paremmin. Yhdistyksen jäsenmaksukertymä lisääntyi uusien jäsenten ja yritysten liikevaihdon kasvun myötä, ja palvelumyynti toteutui hyvin. Uusia hankerahoituksia ei kuitenkaan toimintavuonna saatu, jonka vuoksi lapsiperheiden ruokakasvatukseen suunniteltu hanke jätettiin toteuttamatta. Myöskään vientipilottia Kiinaan ei toteutettu, sillä erinäisten vaiheiden jälkeen mukaan lähtevien yritysten määrä jäi lopulta liian pieneksi.
Uuden tietosuojadirektiivin edellyttämää uudistusta valmisteltiin toteuttamalla lähtöselvitys ja koulutus henkilöstölle. Käynnistettiin erillisten rekisterien päivitys ja siirtäminen sähköiseen rekisterijärjestelmään.

Hyvää Suomesta -merkki täyttää 25-vuotta vuonna 2018

Vuotta 2018 vietetään Hyvää Suomesta -merkin 25-vuotisjuhlavuotena. Viriävä talous kirittää ruokaketjun liiketoimintaa, mikä tuo myötätuulta myös Ruokatiedon toimintaan.